Include this script into your page along with the iframe for a responsive media embed
Jopa puolet suurten kaupunkien hankekaavoista tehdään yksityisten aloitteesta. Riskinä on se, että avoimuus kärsii kun asemakaavoja viritellään yhä useammin taustalla yhdessä rakennusliikkeiden hankekehittäjien kanssa.nnMaankäyttö- ja rakennuslaki ei ole pysynyt muuttuneen tilanteen perässä. Laki velvoittaa osallistamaan kansalaiset kaupunkisuunnitteluun siinä vaiheessa kun sisältöön voi vielä vaikuttaa.nnTampereen kaupungin entinen kaavoittaja, arkkitehti Kaarina Kivimäki sanoo, että lain vaatimukset eivät Tampereella toteudu.nn”Siltä osin se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Muodollisesti lain kirjain täyttyy, mutta ei lain henki”, Kivimäki toteaa maanantaina esitettävässä MOT -ohjelmassa ”Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit”.nnTampereen kaupunki on ollut erityisen aktiivinen edistämään rakennusyhtiöiden ideoimia hankkeita.nnEsimerkiksi Tampereen Tammelan vanhan jalkapallokentän tilalle nousee modernin stadionin ohella asuntoja ja julkisia tiloja. Idea kentän ja asuntojen yhdistämisestä tuli rakennusyhtiö Lemminkäiseltä, joka saa palkkioksi puolet stadionin asuinrakennusoikeudesta ilman kilpailutusta - konsultin määrittelemällä hinnalla.nnLemminkäinen neuvotteli hankkeestaan taustalla kaupungin virkamiesten, urheiluseurojen ja poliitikkojen kanssa kolmisen vuotta ennen kuin sen avoin valmistelu alkoi.nnMOT selvitti myös muiden Tampereen suurten rakennushankkeiden taustoja. Niiden eri vaiheissa mukana on usein ollut kahdessa roolissa toimivia tai sujuvasti roolista toiseen vaihtavia päättäjiä.nnUrheilustadioneita ja asuntoja yhdistäviä hankkeita on vireillä useissa Suomen kaupungeissa.
